Tämä kaksiosainen kuvakirja löytyy kotimme kirjahyllystä. Ensimmäisessä osassa kerrotaan Hanhiliinista, joka menee kaverinsa syntymäpäiville ja häviää kaikki siellä järjestetyt kilpailut. Tämän seurauksena hän suuttuu niin kovasti, että ärhentelee parhaalle kaverilleen Kilille ja tempaisee voittajankruunun tämän päästä. Kun kirjan kääntää toisin päin, sama tarina kerrotaan Kilin näkökulmasta. Lopussa kumpikin myöntää virheensä ja kaverukset tekevät sovinnon.

Oskari: Kivaa oli se, kun se säkki meni rikki ja Hanhiliini hävisi.

Äiti: Edellä kuvattu kertoo, kuinka... hmm... empaattinen lapseni on. Itse en pidä tästä kirjasta, vaikka ymmärrän, että sen on tarkoitus olla opettavainen. Ehkä tarkoitus vain on liiankin ilmeinen ja sen vuoksi ärsyttää. Mielenkiintoisin kohta kirjassa on se, kun Kilin isä "työntää heinistä valmistamansa laatikkoruoan uuniin" ja Hanhiliinin isä puolestaa laittaa iltapalaksi päivänkakkarakeittoa.